Eilen mä sitten päättäväisenä mimminä tein sen big butt workoutin (kuullostaa naurettavalta? no eipä pakaroita naurata tänään) ja hiki virtas enemmän kuin koskaan ennen, ja koin todella tehneeni jotain. Jumpan jälkeen mä kelailin et oonko mä ihan idiootti jos mä nyt sabotoin ton kovan työn ja syön salmiakit... No mun mieliteot ei järkeä kuuntele, vaan istuin ja söin hyvillä mielin salmiakit! Koko raskauden ajan mulla on ollut erityinen heikkous salmiakkiin, joten vähän täytyy periksi antaa. Ei kuitenkaan liikaa saa syödä, sillä tuo kohottaa verenpainetta erityisesti raskaana olevilla...
Tänään aamulla heräsin taas aikasin, ja mietin ekaa kertaa että jaksanko tehdä taaas jumpan, vaikka edellisestä oli vain 10tuntia. Vetäsin treenikampeet päälle ja ihmeen hyvältä se sit kuitenkin tuntui, vaikka alussa vähän pisti kyllä vastaan.
Mun suurin pelko on tällä hetkellä että tää innostus lopahtaa, mietin sitä kokoajan, ja en kertakaikkiaan halua luovuttaa! Mutta en voi peloille mitään... Asia vaivaa mua kyllä aika paljon. Onneksi on Jasmin joka tsemppaa jos tulee heikkoja päiviä, mutta loppujen lopuksi kysehän on siitä mitä itse itselleen haluaa, ja mä todella haluan:
Ostaa tavallisia fakkuja, ja pitää niitä ilman että jokapaikkaa puristaa ja tavaraa pursuaa yli
Olla hyvänäköinen bikineissä
Ostaa korkeita korkkareita! Kyllä mä nytkin voisin, mutta jalat väsyy tooooosi nopeeta
Olla tavallisen kokoinen
Olla esimerkkinä lapsille
Saada huoletta mennä kauppaan ja löytää normaalikokoisia vaatteita tuosta vain
Tuossa nyt alkuun niitä motivaattoreita. Onhan niitä toki muitakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti