lauantai 30. maaliskuuta 2013

Onneksi meitä on kaksi! (Katja)

Viittaan nyt muhun ja Jasminiin... Siis mulla on tosiaan ollut hieman motivaatio hukassa ruuan suhteen viimesen kuukauden ajan. Ei sinäällään ole riistäytynyt mitenkään käsistä, yhtä suklaalevy päivää lukuunottamatta :) 
Paino edelleen tippuu ja niin edelleen, mutta SE jokin nyt tästä on puuttunut. 

Kun Jasmin mainitsi superdietin niin sisälläni kouraisi kateuden kipinä ja ajattelin 'no jospa mäkin'... mihinkään superdietille mä en nyt ryhdy imetyksestä johtuen, mutta aijon taas keskittyä hyvään laadukkaaseen ruokaan, ja siihen että söisin 5-6 kertaa päivässä järkeviä määriä. Tarkoituksena olisi syödä about 1500-1600 kaloria per päivä ja liikkua niin paljon kun hyvältä tuntuu. 
Niin siis onneksi meitä on kaksi, ja saadaan kipinää toisesta. Mä ainakin! Herää halu tehdä paremmin kun toinenkin tekee ja yrittää. 

Asetan seuraavan tavoitteen itselleni tuonne 2.6.2013, jolloin mulla on synttärit. Laskeskelin hieman että aikaa tuohon on sellanen 11 viikkoa, ja sillon haluan painaa 80.00. OMG! Ei saa tappaa jos en tavotteeseen yllä, mutta aijon yrittää parhaani. 

Yksi super makee juttu tässä tuli myös havaittua. Mun BMI oli projektin alussa järkyttävä 38,2 ja nyt se on enää järkyttävät 32,7 :) mutta sentäs suunta on oikea! Ihanaa että sekin laskee, tosin en tiedä mitä muuta mä kuvittelinkaan 14kg pudotuksella?

Eli tiistaina alkaa hihat heilumaan tuolla keittiön puolella :)

Hyvää pääsiäistä! (Jasmin)


Oikein hauskaa ja munarikasta pääsiäistä! :)

Mä ajattelin tästä lähteä pienelle lenkille mummolaan viemään vähän pääsiäiskukkia heille. Illalla sitten legendaariset pääsiäisbileet kaverin luona. Nää kaverin järkkäämiä pääsiäisbileitä on juhlittu nyt varmasti 10 vuotta putkeen. Parina vuotena oon joutunut jättämään välistä ulkomaankomennuksen/töiden takia, mutta onneks tänä vuonna pääsee taas. Nämä ovat siis päivälliskutsut ja siellä on aina niin viimesen päälle laitettu kaikki, että ihan kateeksi käy ystäväni taidot! Porukka on myös kasvanut vuosi vuodelta, kun mukaan on tullut ne toiset puoliskot myös. Välillä mukana on ollut edellesiä toisia puoliskoja kans. 
Tänään meitä tulee sinne 14 (tiukkaa alkaa tekemään -lasten tullessa pitää varmasti keksiä uusi paikka kuin ystävieni kaksio, haha!). Mun duuni näillä kutsuilla on yleensä ollut se drinkki-vastaava, joten tänään juhlitaan! :) 

Eilen me oltiin murun kanssa anoppilassa syömässä ja maanantaina me menemme mun vanhempien luokse. Tänä pääsiäisenä ruoka ei kyllä lopu kesken! Mikä parasta: paino näytti eilen ja tänään 85,1kg! Jes!! Nyt olis tammikuusta tippunut melkein 9 kiloa. Oon kyllä henkisesti valmistautunut siihen, että tiistaina, kun Superdieetti virallisesti alkaa niin paino on hieman enemmän... Mutta sitten alkaa kuri ja treenaus! Että näihin tunnelmiin ja ajatuksiin -ihanaa pääsiäistä! <3

torstai 28. maaliskuuta 2013

woop woop! (Katja)

Omg! Nyt synnytyksestä reilu viikko ja paino lähtenyt toden teolla tippumaan! Mä en pysty käsittämään että painan 89,9!! Koskakohan tää on tapahtunut viimeeksi? Ehkä ylä asteella tai ammattikoulussa? Olis kiva tietää.

Edelleenkään mä en ole pystynyt hirveesti liikkumaan, mutta mietin että teen maanantaina ekan pidemmän lenkin kun meillä on pääsiäis dinner äitin luona. Matkaa sinne on noin 4km. Kroppa edelleen jumissa ja samoin pää :-)

Otettiin myös mittoja eilen Jasminin kanssa. Kiva että sekin saatiin tehtyä nyt niin tietää suurinpiirtein mikä on lähtötilanne, vaikka pitkän matkan mä olen jo edennyt! Ennen raskautta painoin 101kg ja nyt alle 90! Mikä fiilis!!!


tiistai 26. maaliskuuta 2013

Hyväntekeväisyys (Jasmin)


No niin. Eli eilen mä vietin reippaat 9 tuntia lajitellen ylhäällä olevia ruokakasseja ja tänään semmoset 11 tuntia vietetty samoissa merkeissä plus vieden pusseja perille tarvitseville. Kroppa huutaa hoosiannaa, mutta ihana fiilis siitä, että oon ollut mukana auttamassa! Kannustan kaikkia teitäkin tekemään jotain hyvää, voi olla pientä ja isoa. Tää on niin paljon konkreettisempaa kuin antaa rahaa esim. Green Peacelle, koska tässä tietää, että apu menee varmasti perille sitä tarvitsevalle!

Olin siis viikonloppuna Jyväskylässä kavereita moikkaamassa ja vähän juhlistamassa, että toinen pääsi poliisikouluun ja toinen sai aika merkittävän ylennyksen. :) Oon niin ylpeä molemmista. Poliisikokelasta kutsun tästäedes Kessuksi (on siis aika kova mimmi, armeijat ja kaikki käytynä!). Kessu sai haastettua meidät osallistumaan Jutan Fitfarmin Superdieetti-valmennukseen. I know, I know... Mä olin kyllä luvannut itselleni, etten lähde moiseen mukaan, mutta Kessu on aika itsepäinen nainen, kun sille päälle rupeaa. Tiistaina alkaa uusin valmennus ja se kestää kuusi viikkoa. Yritän parhaani mukaan seurata ohjeita, mutta kyllä siinä esimerkiksi pari mässypäivää tulee, kun meillä on se kokkikoulu vielä kolme kertaa tämän valmennuksen aikana. Saa nähdä kuinka kestää pää? Että tämmöisiä haasteita itselleni. Paino on nyt jumittanu siinä 86 kilossa. Sehän kävi silloin yli viikko sitten 85 kilossa, mut ei oo sen jälkeen käyny uudestaan samaisessa lukemassa. Ehkä tästä saa nyt pienoista potkua persauksiin? 

Onkos lukijoista muut kokeilleet Fitfarmia? Kokemuksia?

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Päivitystä! (Katja)

Hei! Täällä mä olen, kahden lapsen äiti. Vielä vaatii vähän totuttelua ajatuksen tasolla, ja en voi käsittää tätä onnellisuuden määrää, mulla on siis tuplasti rakastettavaa! Uskomatonta <3 

Jottei nyt ihan lässyttämiseksi menisi niin mennään asiaan: Mä olen ensimmäisessä tavoitteessa, nimittäin paino ainakin käväisi 93! Eli ollaan kuukauden etuajassa aikataulusta. Jes! 

Kroppa tuntuu palautuvan tosi hyvin synnytyksestä. Mitään pahempia kipuja ei ole ollut joten ulkonakin olen jo käynyt päivittäin. Pitempiä kävelyitä en ole tehnyt, pelkona se että väsähdän kesken. Sisäelimet ja lihakset etsii vielä vanhaa paikkaansa kehossa, joten annan hieman aikaa. Tänään ajattelin tehdä kunnon venytykset suihkussa, koska vähän sellanen fiilis kun olisi ollut kolarissa. Lihakset jumittaa varsinkin selässä, käsissä ja mahassa. Eiköhän se tästä. Synnytyksestä nyt 5 päivää. 

Kommentteja on tullut kaikilta jotka mut on nähny! Kaikki sanoo että mä olen laihan näköinen vanhaan verrattuna ja ettei musta uskoisi että olin just vielä raskaana. Nää kommentit on niin kivoja :) itelläkin on aika outo olo kun katsoo peilistä. 
Ostin ennen synnytystä housut koossa L, ja kelailin et meneeköhän nää mulle sitten, tai siis että onko ne sopivat, mutta ne taitaakin kohta olla isot mulle. Jos tänään ostaisin nää samat niin ostaisin varmaan koossa M, joka on koko joka mulle on viimeeks mennyt ehkä joskus ammattikoulussa??? Siis mitä HITTOA??? 

Ens kerralla kun mä nään Jasminin niin se saa ottaa musta mittoja, koska niitä ei nyt vielä ole otettu. Tästä se sitten lähtee :) 
 



Pääsiäispussi (Jasmin)

Huomenta ja terveisiä Jyväskylästä! Olin siis viikonlopun kavereita moikkaamassa Jyväskylässä ja oli aivan ihanaa päästä vähäksi aikaa pois omista kuvioista. Junaan otin kaksi kirjaa, joilla ei ollut mitään tekemistä koulun kanssa ja luin ne molemmat. :) Mulla oli lenkkivaatteet mukana ja käytiin lenkillä lauantai-aamuna (perus, tietysti ennen aamiaista) ja aamupalaks mulle  tehtiin puuroa marjojen kanssa, raejuustoa ja mehukeittoa. Syötiin muutenkin paljon salaattia. :D On se hyvä, että mulla oli siellä tsemppikaverit, jottei mennyt kokonaan puputtamiseksi!


Tänään ja huomenna mä olen mukana pääsiäispussi-keräyksessä. Tämä on Lähimmäiskoti-yhdistyksen kautta järjestetty ruoka-apu-keräys niille, joilla ei itse ole välttämättä varaa ruokaan ollenkaan. Hakemuksia on tullut liki sata: perheiltä, yksinäisiltä ja vanhuksilta. Tiedän, että yhessäkin perheessä on kahdeksan lasta. Olen itse lähdössä nyt kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita ja sitten suuntaan kohti Palosaaren seurakuntakeskusta lajittelemaan ruokia pusseihin. Huomenna mä kuskailen ruokakasseja tarvitseville. Eli laitan varmasti päivitystä sitten huomenna illalla lisää.. Muun muassa haasteesta, jonka otin vastaan! :) Ooh, jännittävää!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Moroporo (Jasmin)

Jee -HYVÄ KATJA! :) <3 Oon niin happy Katjan puolesta! (ja tietenkin itseni puolesta... Oma lehmä ojassa - katsokaas nyt mä odotan kovasti sitä, että Katja kuntoutuu ja me päästään taas lenkkeilemään yhdessä!)


Mun tää viikko on ollut vähän tämmöinen:


Että näin. Eli paino ei todellakaan ole tippunut. Mutta joo, tänään mä olen skarpannut ja huomenna lähden viikonlopuksi Jyväskylään kavereita moikkaamaan. :) Jee! Ihanaa nähdä pitkästä aikaa kavereita ja tässä jutussa on hyvä se, että ne on molemmat semmosia himoliikkuvia fitness-tyyppejä (mun mielestä!) joten todennäköisesti ei tuu hirveästi mässäiltyä kaikkea kakkaa. :D Kävin pitkästä aikaa kirjastossa lainaamassa kirjoja (oon unohtanut tässä koulun lomassa, kuinka paljon mä oikeasti rakastan kirjoja ja lukemista, mutta muistot palasi kirjastossa) junamatkaa varten. Ihanaa lukea välillä jotain muutakin kuin vaan kouluhommia. 

Eilen meillä piti olla sushi-koulutusta kokkikerhossa, mutta se oli peruttu ja seuraavat kaks kertaa kans, HÖH! Meidän opettaja sairastui, joten ei sille mitään voi. Onneks ei täytynyt koko loppukurssia perua vaan jatketaan sitten huhtikuussa. Tehtiin sitten ystäväpariskunnan kanssa kevätkääryleitä. NIIN PALJON PAREMPIA kuin ravintoloissa. Just saying... Mun pyynnöstä osa paistettiin myös uunissa, että olis edes vähän terveellisempää. Jostain kumman syystä ne friteeratut maistui kuitenkin paremmalta..? I wonder why. Kröhöm. 

No niin Jasmin. SKARPPAA NYT.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Mai Akua! (Katja)

 
Mulla oli laskettu aika sunnuntaina, mutta niinkuin yleensö olettaa saattaa niin vauvoilla on oma aikataulunsa. Koko tiistai mulla oli sellanen fiilis että tämä tyyppi synytyy ja supistuksia oli enemmän ja vähemmän koko päivän. Soitin miehelle että voi ruveta tulemaan hesasta, ja kuinka ollakkaan ehti tänne reilusti ennen h-hetkeä!
Synnärillä kävin tiistaina kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla mut lähetettiin kotiin. Keskiviikkoyönä kuitenkin tuli sitten lähtö 2maissa ja sillon hoitajat suostui mut ottamaan osastolle. Onneksi oli mies mukana pitämässä mun puolia ja pitämässä seuraa.

Mai Akua syntyi loppujen lopuksi aika vauhdilla klo 05.33. Mä olen niin yyyyber onnellinen, ja samoin mirskin. Mio oli vähän pihalla, mutta kyllä sekin jotain tajus. No varmasti tottuu nopeasti uuteen rooliinsa isoveljenä.

Kaikenkaikkiaan mukava kokemus ja onnellinen loppu! Huomenna jo taitavat kotiuttaa meidät koska Mai oli kympin tyttö :) ja mä toissynnyttäjä.

Nyt odotellaan kelien paranemisia että pikkulikan viittii viedä pihalle. Sit alkaa lenkkeilyt :-)



Keskiviikko on sushi-päivä (Jasmin)

Hei vaan kaikille lukijoille!
Sunnuntai oli todella rankka päivä, mutta silti niin mahtava. Mä istuin mikrofonin takana aamu kahdeksasta ilta kuuteen asti about, välissä pari vessa taukoa ja ruokatauko. Onneks mulla oli hyvät eväät mukana niin jaksoin. Oli ihan huikeeta nähdä loistavia joukkuevoimistelu- ja tanssisuorituksia. Niin mahtavaa olla mukana tälläisessä tapahtumassa! :D Ens vuonna sitten jälleen kerran. Toivottavasti yleisö tykkäs myös, välilä mä pistin ne tekemään aaltoja ja välillä me harrastettiin taukojumppaa tanssin muodossa. :D Hyvä Wasa Cup 2013!

Tää viikko on alkanut vähän huonosti syömisten suhteen -punasia ja keltaisia palluroita Kiloklubissa enimmäkseen. Enpä voi syyttää ketään muuta kuin itseäni tästä. Deadlinet pukkaa päälle koulussa ja muutenkin on muka kiireitä koko ajan, ettei ehdi. TEKOSYITÄ! Ei auta muu kuin ottaa taas itseään niskasta kiinni ja ruveta liikkumaan enemmän ja syömään paremmin.

Mulla on perjantaina lopputarkastus tuosta olkapäästä ja katsotaan sitten, paljonko lääkäri antaa lisää saikkua. Kaikki liikeradat ei oo siis palautunut vielä edes sille tasolle, mitä ne oli ennen leikkausta, joten mä en näe kovin todennäköisenä sitä, että töihin palaisin any time soon. No, turha tässä on spekuloida, perjantainahan sen sitten näkee, mikä tuomio sieltä tulee.

Oon kuitenkin palaamassa salille jo huhtikuussa. Vaikka käsi ei toimi täydellisesti niin kyllä se nyt niin hyvin jo toimii, että voin esim spinuun mennä ja sinne mulla onkin jo iiiso ikävä! Ihana, että saa sen rutiinin taas rullaamaan, odotan kovasti! :)

Tänään meillä tehdään itse sushia kokkikerhossa - saas nähdä miten se onnistuu. :) Kuvia ja raporttia siitä huomenna.

Ihanaa ja aurinkoista keskiviikkoa kaikille! Katjallakin on teille isoja uutisia. ;)

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Sori sori sori (Jasmin)

Mulla on nyt ollut pari päivää luovaa taukoa, koska olen kärsinyt kamalasta taudista nimeltä "writer's block". Ajattelin tulla seuraavan kerran kirjoittamaan, kun on oikeesti ihan asiaakin. Täällä sitä siis ollaan! :) I'm back! No jaa, en mä nyt kyllä tiedä, että onko mun jutut parantunut yhtään (todennäköisesti ei), mutta nyt tuntuu taas ihan kivalta kirjoittaa tänne.

Lupasin tuolla välitavoite ja kehitys -välilehdessä käydä päivittelemässä aina kuukauden välein juttuja ja tänään on SE päivä, joten kandee käydä sielläki tsiigailees. Viime päivityksestä mä olen ruvennut kirjoittamaan muistiin sekä ilta- että aamupainon. Se on ollut ihan toimiva mulle ja iltapainostakin pystyy päättelemään jo paljon.

Tänään mulla oli niin huippufiilis! Vaaka näytti ekaa kertaa 85-alkavaa lukua. JES!! Vaikka siis todennäköisesti tulee vielä hyppimään ylös/alas, mutta antoi taas kummasti motivaatiota. JES JES JES! Pian on 9kg tippunut tammikuusta. Hyvä minä! Saahan olla tyytyväinen, saahan? 16.2. mun aamupaino oli 89,1 kg ja tänään se oli 85,7 kg. Viime viikko meni kokonaan siinä, että se jumitti edes takas 86-87 välillä, mutta tällä viikolla alkoi taas tapahtumaan. Pian mä olen päässyt siis ensimmäiseen tavoitteeseen ja parturi-aikaa sais ruveta varailemaan. :) Katsellaan sit uudestaa viiden kilon jälkeen. :) Sitten kun vaaka näyttää about tasan 85 kg niin otan taas väliaika-kuvia siitä miltä kroppa näyttää. (Lupasin tehdä sen viiden kilon välein.) Kun mä aloitin tän projektin niin vyötärönympärys näytti 101 cm, nyt se näyttää 89 cm. Siihenkin pitää olla tosi tyytyväinen! :D Vielä pitäis saada kavennettua vyötäröä -10 cm niin oltais ihan hyvissä luvuissa. MUTTA sitten pitäis kiinnittää huomio omena-päärynä -indeksiin. Mullehan on kertynyt ihan "kiitettävästi" läskiä lantion alueelle, joten sinne sitten katse seuraavaksi. Vaikka tuon linkin takana löytyvän testin mukaan mun indeksi on 0,77, eli ihan normaali niin silti olisi kiva saada lantion aluetta pienemmäksi myös.

Huominen päivä mulla menee kokonaan joukkuevoimistelu- ja tanssikisoja juontaessa. Olen siis paikallisen liikunta- ja voimisteluseura Vaasan Vasamattarien johtokunnan sihteeri ja mun vastuulla on myös meidän näytösten sekä kisojen juontaminen. Mä tykkään sitä. Oon juontanu koulun juhlia jo lukiosta asti, joten tuttua puuhaa. Huomenna siis kisataan Wasa Cupissa, joka järjestetään jo toista kertaa. Paikalle saapuu yli 500 kisaajaa, 52 joukketta ja sitten siellä olen minä. :) Huh -mä jännitin ihan sikana viime vuonna, koska en ollut koskaan aikasemmin juontanut jumppakisoja. Ihan kunnialla mä suoriuduin, joten mut päästettiin tänä vuonna uudestaan mikin taakse. Ei ole ihan maailman helpointa, voin sanoa sen. Multa pitäis koko ajan löytyä jotain sanottavaa, jottei yleisö kyllästy kilpailusuoritusten välissä. Välillä saattaa tulla nimittäin aika isojakin taukoja, kun tuomarit antaa pisteitä ja siinä vaiheessa mä rupean sitten hauskuuttamaan yleisöä mun huonoilla vitseillä. ;) 


Huominen on pitkä päivä, mun pitää olla pelipaikalla about klo 7-21. Se on pitkä päivä ja mun pitää valmistaa eväät kunnolla jo etukäteen. Mä en nimittäin hirveästi liiku sieltä juontajan pöydän takaa minnekkään, koska koko ajan tapahtuu jotain ja mun pitää olla äänessä paljon. Että näin! Rentouttavaa viikonloppua kaikille. Mä lähden nyt käppäilemään vanhempien luokse auttamaan siskoa kesätyönhaussa ja sitten illaksi kisapaikalle valmistelemaan paikkoja kuntoon huomista varten. :)

torstai 14. maaliskuuta 2013

14.03.2013 (Katja)

HAH mä olen taas kipeenä! Voitteko tajuta, että viimeisen 2kk aikana mulla on ollut 2 kertaa oksennustauti ja 2 kertaa kuumeflunssa? Kyllä, thats me! Ilmeisesti kaikki ylimääräiset taudit jumittuvat juuri minun kohdalleni.
Siis oikeesti normaalisti mua ei haittaa sellanen perus sairastaminen, se kuuluu elämään, mutta kun tää on nyt selvästi jäänyt päälle, sairastan 2-5 päivää ja sitten kaikenkaikkiaan aikaa kuluu viikko että olen ennallani. Ärsyttää tällänen ajan hukkaus ja se, että olen muutenkin aika 'huonossa' kunnossa nyt kun laskettuun aikaan on 2 kokonaista päivää. Arvatkaa vaan huvittaako mua synnyttää tälläsessä tukossa? 


No ajattelin sitten fixuna tyttönä käydä apteekissa. Sain vastaukseksi ettei voida oikein suositella mulle mitään koska olen niin loppuvaiheessa raskaana. Eli tää paraneminen ilmeisesti on täysin minusta itsestäni kiinni nyt sitten. Olen niin sanotusti oman onneni varassa. En edes finrexiniä saatika nenäsumutteita saa käyttää. Tunnelma on siis katossa täällä meillä :D jaksan hymyillä ja sillai...

Koko komeuden kruuna se, että Miokin on sairaana. Sillä nenä aivan tukossa/vuotaa kuin vesihana. Onneksi se nukahti, ja kehrää kovaan ääneen tuolla kamarin puolella.

Tällä hetkellä mä yritän kaivaa netistä kaikenmaailman kotikonsteja millä mä saisin itseni kuntoon ja tässä teille listaa:

-Mynthoneita
-Kuumavesihöyry + mynthon pastillit sinne veteen
-Tee
-Sipulisukat?
-Mion niistäjä
-Nenän rikkinäiselle iholle Bepanthenia
-C-vitamiinipitoiset hedelmät

Sipulisukkia en vielä ole kokeillut, mutta ajattelin mahdollisesti sellaiset vetäistä jalkaan yöksi, näin epätoivoinen mä olen. Tässä vielä ohje miten tuo pitäisi toteuttaa:

Valmistusohje
  • Kuori valkosipuli tai sipuli. Pilko sipuli, kumpaa tahansa oletkin päättänyt käyttää.
  • Pese jalkasi.
  • Laita sipulisilppu sukkiin, niin että sipulit ovat jalkapohjan puolella.
  • Mene nukkumaan.
  • Huomaat aamulla tukkoisuuden olevan tiessään.
Näen aika mielenkiintoisena tämän tulevan yön, sillä mähän tosiaan juoksen vessassa sen 7-10 kertaa. Miten tämä kyseinen vessassakäyminen onnistuu kun jalanpohjat ovat täynnä sipulisilppua? :D 

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Väsy zzzzz (Jasmin)

Mua väsyttää ihan sikana (hei -ihan normia.. Kello on jo paljon!) ja sit mulla on vähän heikko olo... No joo -mä oon syöny tänään vajaan 1000 kalorin edestä ruokaa, että ei ihme, että voi vähän heikottaa. Mä olen ollut niin tiiviisti koulussa koko päivän ja sit hengailin kaupungilla koko illan, että siinä välissä jäi syömiset ihan unohduksiin... 


Huomenna taas kaloreita enemmän, kun on kokkikurssin paikka.

Tänään oli muuten Vaasassa ihan sissi-ilma, kun lunta satoi taas taivaan täydeltä. Oli kyllä ajettava kieli keskellä suuta, kun yritti pysyä pyörällä pystyssä. 


Nyt mulla on niin silmät ristissä, että tekstiä ei synny edes pakolla ->aika siis kömpiä sänkyyn. Oli kyllä niin tylsä blogi-merkintä ever, että my apologies. Aina ei voi olla hauska ja mielenkiintoinen, eihän?

12.03.2013 (Katja)

Hei, täällä ei suuria muutoksia ole tapahtunut. Vaa'an lukemat pienenevät mutta ruokailut ihan retuperällä edelleen. Ei ole kovinkaan nälkä, tuntuu että aivot on jätetty johki narikkaan. Unohdan kokoajan asioita ja syöminen kuuluu ehdottomasti tähän porukkaan. Tänään mä olen syönyt rahkaa, kahvia, leipää, kaksi kanamunaa, lisää leipää, tilkan jugurttia, lisää leipää ja nyt ajattelin syödä jäitä <3 Myös lumi on maistunut erittäin hyvältä viime päivinä, ja mä olen oikein hieno esimerkki lapsille leikkipuistossa... En pysty hillitsemään tätä tarvetta saada jotain jäätävää suuhuni. 

 
 Mun eväät

Huomenna meillä on miehen kanssa 3 vuotis hääpäivä. Eri kaupungeissa me ollaan, mutta toivon kovasti että se pääsisi huomiseksi illaksi tänne juhlistamaan tätä hienoa päivää. 3 vuotta tuntuu ajallisesti todella pitkältä näin nuorelle (olen 23), mutta käytännössä aika on hujahtanut tosi nopeasti. Sanoinkin tuossa äitille että vaikka meillä on ollut omat ongelmamme tässä suhteessa, niin tuntuu että meidän suhde paranee vain ajan kanssa ja rakastetaan enemmän kuin koskaan. Myöskin tämä erillään olo on tehnyt ihmeitä meille, ja en tällä hetkellä haluaisi muuttaa mitään. Kuullostaako hullulta? No sitä se ehkä onkin. Mutta toimiipahan meillä ainakin tällä hetkellä, ja muulla ei sitten olekkaan väliä. 

Öö mitä muuta mä kertoisin?

Mio on edelleen ihana <3

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Duktig Jasmin

Mä pidin lupaukseni ja käppäilin taas äiskän luo, eli tuli tehtyä taas 6 kilsan lenkki ja heti oli parempi olo. Kiitos Katja tsempistä! :)

Käytiin murun ja kavereiden kanssa kattomassa äsken Unelmien Pelikirja. (oli muuten tosi erilainen leffa verrattuna mun leffamakuun, mut jäi positiivinen fiilis. :) Jennifer Lawrence on ihanasti erilainen verrattuna Hollywoodin tyhjäpäihin ja tykkäsin Bradley Cooperin roolisuorituksesta tosi paljon, vaikka hän ei kuulu mun lempinäyttelijöihin.) Mä olin reipas, enkä syönyt karkkia tai poppareita leffassa, koska eilen tuli syötyä hyväskää senkin edestä. Tänään mulla ei ole ollut hirveen nälkä ja kaloritaulukko näytti tältä:



Mutta hei -pallurat oli vihreällä, että olen syönyt tasapainoisesti kalorimäärään verrattuna! No ehkä tää on ihan ok, kun eilen mentiin reippaasti yli kalorimäärän.

Mä oon tänään myös fiilistellyt viime vuoden missifinaalia. :) Toukokuussahan mä saan kruunata seuraajani (noh, aika vaikeata kruunata, koska me saadaan pokaali -mut you know what I mean!). Mun mielestä koko kisa oli ihan huippu ja meillä oli porukalla niin hauskaa! Mieleen on jäänyt muunmuassa meidän loistava meikkaaja, Katja Teinilä (hänen blogiaan voi käydä lukemassa täältä) joka teki ihmeitä mun nassun kanssa. Mä en olis ehkä koskaan halunnut pestä meikkejä pois, mut se olis ollu aika ällöä. :D 
Oli niin ihanaa, kun mun perhe ja muru olivat mukana kannustamassa mua. Sain ihan hirveästi kannustusta ja tsemppiä kamuilta ja heidän tutuiltaan ja tuntemattomilta ja siitä mä olen joka päivä kiitollinen. <3 Toivottavasti kaikki jaksais tsempata mua myös tän projektin kanssa.

(Siskon ottama kuva just voiton jälkeen)

Mä haluan tuntea itseni yhtä voittajaksi, kun pääsen tavoitteeseeni kuin tuona kauniina toukokuisena päivänä! :)

Laiskimus maximus (Jasmin)

Tänään lupasin olla skarppina, eiks joo? Miksi mä olen sitten nukkunut sohvalla, kattonu Matlockia, Simpsoneita ja muita ihme komediaohjelmia telkusta? Missä se skarppaus on? Argh!!!!

Lueskelin Too big to be me -blogia ja Annan upeaa tarinaa kohti onnistumista ja kyllä se joku nalkuttaa tuolla aivojen takaosassa nyt... Mä en laihdu jos mä vaan makaan sohvalla. Niin prkl! Meillä oli tän bloggarin kanssa about sama aloituspaino ja sama tavoite, eli nyt vaan ylös, ulos ja lenkille, Jasmin!!

Ei muuta kuin kamat niskaan ja menoks. Kiitos ja anteeksi. :)

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Baby shower (Jasmin)

Okei - tänään meni aika överiks syömisten kannalta Katjan siskojen järkkäämissä baby showerissa. Oli kuulkaas pinkkejä cupcakeja, cake popseja, rocky roadia, vaahtokarkkitäytekakkua. Omg omg omg. Nyt mua harmittaa, kun en tajunnut ottaa kuvia sieltä. Mut ehkä Katja niitä tänne postailee. 
Multa petti kontrolli ihan täysin ja se kyllä näkyi iltapainossa, kun oli kilon enemmän kuin eilen illalla. Eli taas saa kärsiä, kun ei osannut pitää näppejä erossa... Valivali -en valita enää, KOSKA ne oli onnistuneet bileet. Katja sai ihania lahjoja ja juhlaväki oli mukavaa. Huomenna taas skarppina, eiks joo?

Oon mä ollut skarppina sit muuten tänään. Reippailin äiskän luo ja takaisin (6km) ja sit mä pyöräilin Katjan siskon luo niihin paardeihin (8km). Ihan hyvä saavutus siis, vaikka itse kehunkin. Huomenna ajattelin taas kävellä äiskän luo, kun muru on kuiteskin päivän töissä.Mä kuuntelin siinä reippaillessa mun juoksumusa-soittolistaa iPodista ja tuli sellainen fiilis, että nyt mä haluan juostaMusiikkina sopivasti Ne-Yo'n ja Calvin Harrisin Let's Go. 


No mähän sit let go :D Juoksin parikymmentä metriä ja sit oli pakko lopettaa. Ei sen takia etteikö kunto olis kestäny vaan sen takia, että tömähtely otti kipeetä olkapäähän. Tais se fysioterapeuttikin sanoa, että ehkä ei ole ihan vielä aika herätellä vanhaa harrastusta henkiin. :/ Ehkä sitten lähempänä kesää? I hope!

Sunny Saturday! (Jasmin)

Aurinko paistaa ulkona. Mä lakkasin mun kynnet vaaleanpunaisiksi Katjan baby showereiden kunniaksi. :) Ajattelin tehdä lenkin äiskän luo tässä ihanassa säässä. Sitten himaan ja suihkuun ja valmistautumista illan juhliin. (ajattelin sinnekin pyöräillä. Googlemapsin mukaan matkaa on noin 4km.) Illalla lisää tekstiä! Ihanaa lauantaita kaikille! :)


perjantai 8. maaliskuuta 2013

Naisten päivä (Jasmin)

Kilokeiju varmaan kuuli mun toivomuksen eilen ja paino olikin melkein sama kuin maanantaina. Jes! Vielä olis 2kg seuraavaan tavoitteeseen... :)

Tänään on siis naisten päivä ja mua muistettiin näin:



Leivoksessa oli suklaa- ja vadelmamoussea. Hyvää oli ja se oli just sopivan kokoinen.

Illalla mä sitten naisten päivän kunniaksi jouduin silittelemään lakanoita. Mä oon vähän tarkka mitä tulee lakanoihin. Äiti on aina mankeloinut meidän lakanat ja se on niin ihana tunne, kun menee nukkumaan puhtaisiin mankeloituihin lakanoihin. <3 Jostain syystä mä olin ihan unohtanut mankeloida nää lakanat ja koska olin jo saanut päähäni, että nämä tänään sänkyyn laitetaan niin ei auttanut muu kuin ruveta silittämään. No oma valintahan tämä oli.. ;) Pääasia, että sängyssä on nyt sileät lakanat! Vinkkinä kaikille: lakanat kestävät paljon kauemmin kun ne mankeloi/silittää. 


Tänään kaikki pallurat oli vihreällä. JES! :) Eilisestä jäi vielä lohta ja avokadoa, joten tänään söin saman setin päivälliseks kuin eilenkin. Oli edelleen taivaallisen hyvää. 



Toivottavasti meidän kaikkia naislukijoita hemmoteltiin tänään!

Vertailun vuoksi (Katja)


 Tää eka kuva on otettu 4 päivää ennen synnytystä. Muistan sen että mulla oli toooosi valas olo ja maha oli valtava. Kun katson kuvaa niin eihän se edes oli niin iso! 
Tänään sitten koin riemun hetket kun vedin jalkaan Mio ajoilta raskaushousut. Ne on kokoa 46. Mioa odottaessa ne oli aika sopivat, vähän isot, mutta ihan sopivat. Eipä ole enää :)
Housut ovat tooooosi isot nyt. Ne roikkuu mun päälläni, ja äiti kysyi että onko mulla iskän housut jalassa :) Kuva alla
Tosin kun kuvia vertaa niin mun mielestä mä olen alemmassa tuhdimmassa kunnossa kun yllä, vaikka eroa on 7,5kg


Okei, siis ei tää nyt mikään iso saavutus sinäällään ole, mutta just niitä juttuja mistä tulee itelle ihan pirun hyvä olo. Painan nyt viikkoa ennen laskettua 7,5kg vähemmäin kuin Mioa odottaessa tässä vaiheessa. Jei!

torstai 7. maaliskuuta 2013

Kyllä mä niin mieleni pahoitin... (Jasmin)

...Kun vaaka näytti tänä aamuna liki kilon enemmän kuin maanantaina. Argh. Kyllä mä tiedän, että on ihan normaalia että se heittelee ja joskus jämähtää paikoilleen, mutta silti se ottaa pattiin!

Tänäänkin kaloreita tuli vähän enemmän kuin pitäisi, mutta ainaskaan en syönyt "herkkuja". Päivälliseks mä tein itselleni kaksi lohi-avokado-leipää ja hyvää kuulkaas oli! :)


Kaloreita on siis tullut hyvistä rasvoista. :)



Kuitupalluraa en ihan saanut vihreälle, kun lounaalla söin porkkanaohukaisia. Mutta hyvä olo on muuten ja tyytyväinen päivän ruokailuihin. Nyt kun vielä se paino maagisesti tippuisi taas samoihin lukemiin kuin maanantaina niin mä olisin happyhappyjoyjoy.

Fysioterapioissa meni oikein hyvin. Käsi paranee hyvää vauhtia vaikka ei ihan taida olla parin viikon päästä työkunnossa. Nyt mulle annettiin tehtäväksi ruveta vahvistamaan lapaluiden lihaksia, jotta käsi toimisi vielä paremmin. Jalka-fyssari oli kans loistava. Ne harjoitteet on toiminu ja pistely ja kipuaaltoilu on todellakin vähentynyt sitten viime kerrasta. Sillä aikaa kun hän manipuloi mun alaselkää tänään niin me keskustelimme näistä homo-jutuista ja siitä kuinka mulla on ollut hauskaa viimeiset pari päivää Facebookissa väitellen tasa-arvosta ja oikeuksista. Tämä mainio fysioterapia oli kaikesta tasan samaa mieltä mun kanssa ja kyllä meillä olikin hauskaa! Ihan loistava tyyppi. :) On se vaan tärkeää, että kemiat kohtaa. Tälläistä minulle tänään -ihanaa että pian on viikonloppu! <3

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Väsyttää... (Jasmin)

Mä oon tässä varmasti jo pariinkiin otteeseen maininnut, että unirytmi on vähän sekaisin. Eilenkin menin nukkumaan kahden aikaan, mutta onneks aamulla piti herätä luennolle ajoissa niin en nukkunut sentään koko päivää. Huomenna mulla on fysioterapia heti ysiltä, joten pitää herätä vielä aikaisemmin. Eli siis right about now olis hyvä aika mennä nukkumaan. Väsyttää kyllä jo rakkahasti tuo eilinen valvominen ja aikainen aamu-yhdistelmä. Mä tarvitsen mun kauneusunet!

Huomenna siis fysioterapia x 2, eka kädelle aamulla ja sitten jalalle illalla. Go me! Siinä välissä sitten käydään vähän opiskelemassa ruotsia ja venäjää yliopistolla. Ilta on varattu sitten kouluhommien tekemiseen. Äskenkin sain valmiiksi ruotsin kotiaineen. Launtaiksi pitää valmistellla kotitentti ja ensi viikolla hommat jatkuu... :) Vielä mä vähän kaipaisin enemmän liikuntaa kuin se jokapäivänen pyöräily yliopistolle ja takaisin. Mutta ei kai se täällä itkeskely auta vaan pitää itse tehdä asialle jotain. (wink wink, mä tarvisin nyt virtuaalisen potkun persauksiin!)

Lounaaksi mä nautin tänään pinaattikeittoa ja illan kokkikurssilla me valmistimme pihviä ja sen kanssa munakoiso-lisuketta. Hyvää oli, vaikka vatsa ei taidakaan kiittää. Mä syön niiiiin harvoin punaista lihaa, että sen sulattamisessa kestää. Mä oon tietoisesti yrittäny opetella syömään pienempiä paloja ja pureskelemaan ne kunnolla, jos se vaikka auttais?


Mä söin puolikkaan suklaacroissant-tyylisen jutskan ja heti menetin herkkupalluran. Damn it.

Nyt mä kömmin peiton alle näkemään ihme unia. Toissa yönä mä näin unta Alexander Stubbista ja siitä, että se tuli mun luo vierailulle ja keskusteltiin vakavia politiikasta. Viime yönä mä näin unta nuorisorikollisista ja niiden auttamisesta kohti parempaan elämään.. Oli siinä joku seikkailu Bradley Cooperinkin kanssa jossain vaiheessa. Unet on joskus niin hauskoja ja mä en niin käsitä mistä ne kumpuaa. :D Gonatt!

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Tahdon2013 ja muut paasaukset (Jasmin)

Mä kävin tänään hammaslääkärissä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Pitihän se arvata, reikä siellä on joka vaatii paikkaamista. Höh! Plus vielä alkavia reikiä hampaiden välissä. Miksi se hammaslangan käyttäminen on muka niin vaikeaa. :/ Nyt pitää ottaa itseänsä niskasta kiinni ja opetella sen langan käyttö! (vähän niin kuin muistutuksena siis itelle. Toivottavasti te, arvon lukijat, ootte viisaampia ja pidätte parempaa huolta purukalustostanne!)

Muuten mulla on ollut aika normipäivä: koulua ja kouluhommia. Tosin mun huomio kyllä kääntyy pois kouluhommista todella helposti -liian helposti. Tänään mä olen istunut Facebookissa ja väitellyt homojen oikeuksista avioliittoon ihmisten kanssa, jotka ovat sitä vastaan. Todettakoon se nyt kaikille näin ääneen, että minä kannatan tasa-arvoista avioliittolakia! Tahdon2013!!!
Kyllä mä sen tiedän, että siinä lyödään vaan päätä seinään, kun lähtee väittelemään sellaisen henkilön kanssa, jolla on niin syväänjuurtuneet uskomukset, mutta hauskaa mulla oli silti. Mä en vaan käsitä, että miten se on keneltäkään pois, että homot ja lesbot voidaan vihkiä avioliittoon? Mä voisin jatkaa tästä aiheesta vaikka miljoonatsiljoonan blogipostauksen muodossa, mutta koska tämä on elämäntaparemontti-blogi niin mä jätän sen paasauksen naamakirjaan. :)


Tämän päivän syömiset meni ihan jees. Mun on pitänyt vähän niin kuin pakottaa itseni syömään tänään leipää, että kuitupallura meni edes keltaiselle. Mun ei oo yhtään tehnyt mieli syödä sitä, en kyllä tajua miksi. Yleensä mä rakastan leipää, varsinkin ruisleipää. No, aina ei voi voittaa. Mulla on muutenkin mennyt huonommin pari päivää ruuan suhteen -siis joka päivä maha ihan pirskutin kipee ja vessassa pitänyt juosta. Mun maha ei ole ollut mun kanssa samaa mieltä siis ruuan laadusta, ehkä? Toivottavasti tää ei nyt jatku monta päivää. Huomenna taas kokkikurssille, joten en haluaisi pilata iltaani istumalla vessassa. 

Huomenna on muuten tasan kuukausi leikkauksesta. Ihmiset on kysynyt, että mites se paraneminen edistyy? Noh, tällä hetkellä käsi toimii yhtä huonosti kuin ennen leikkausta. Ehkä himpun verran huonommin. Siis jos verrataan käden liikkuvuuteen. Toivoa on kuitenkin, että se kunnolla parantuu! (I wish!)

Laihduttajan paras ystävä? (Katja)

ei missään nimessä ole leipova isosisko :) Tanja oli leiponut tänään valkosuklaa keksejä ja arvatkaa vaan jätinkö väliin? Tuli vähän niinkuin "täydelliseen" saumaan noi kaksi keksiä, koska tulin juuri neuvolasta ja sain hyvää palautetta laskevasta painosta. Terkkari oli tosin myös sitä mieltä että voisin vähän rauhottua liikunnan kanssa nyt näin loppuvaiheella ja vain rentoutua. Mä taidan olla samaa mieltä. Nyt tyydyn siis vain lukemaan urheilusta ja latailen koneelle valmiiksi kaikenmaailman jumppia, ajatellen elämää synnytyksen jälkeen. Toivotaan että palaudun nopeeta! 
Katse kuitenkin ruokaan, ja taidan hieman vähentää kaloreita nyt kun makaan vain sohvalla. Kävelykin tuntuu niin ilkeältä ja tänään pyöräilin lyhyen matkan ja sekään ei miltään unelmalta tuntunut. Hermoihin painaa jokainen liike. 


Nyt mä menen päikkäreille Mion kanssa. Keksit vedetty huiviin ja voin kertoa että oli toooodella hyviä :)

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Ruoka urakka! (Katja)

Ostin tänään lohta, broilerin rintaa ja jauhelihaa. Kaikkia kilon. Päätin tehdä kerralla isomman työn niin ei tarvitse sitten hetkeen miettiä proteiinin lähdettä. Helpottaa huomattavasti arkea kun on pakkasessa ne yksittäispakatut ruuat valmiina.
Jauhelihasta tein pihvejä jotka onnistui tosi hyvin. Mio hotki yhden pihvin suihinsa ihan maistiais merkeissä. Nam nam! Huomenna tiedossa siis jauheluhapihviä ja salaattia + raejuustoa lounaaksi.


Mä en kertakaikkiaan ole jaksanut tänään liikkua pahemmin. Ehkä huomenna? En ota paineita. Huomenna tiedossa avointa päiväkotia, neuvolaa ja sitten semi uusi tuttu lapsineen tulee illalla kylään. Tekemistä riittää ja hyvä niin. Mä varmaan muuten viettäisin päivät miettien synnytystä, kivunlievitystä ja näitä kolotuksia. Huh. Kohta mä halkeen... Nukun erittäin huonosti, en löydä kunnon asentoa ja sitten kun vihdoin saan unenpäästä niin pitää nousta ja  juosta pissalla. About 8-10 kertaa yössä. Vali vali.

Uusin intohimo on lumen syöminen. Oltiin tänään leikkipuistossa ja Mio ei niinkään välitä lumen syömisestä vaikka vähän yritinkin houkutella sitä mukaan, mutta mä söin sitten senkin puolesta
:-) Se oli vaan niin hyvää!

Aivokuolema (Jasmin)

Eilen mä pidin vapaapäivän kouluhommista. Meinaan se lauantain tentti kyllä kärvensi mun aivot, ettei riittänyt aivokapasiteetti enää miettimään kouluhommia. Tässä esimerkki yhdestä kysymyksestä: 

"Cross Cultural Management research 'encompasses both international comparative research about aspects of management and intercultural research into multinational organizations'. You are asked by your company manager to provide conceptualization of this cultural perspective linking individuals to organizational structures. In so doing, how would you link different dimension of national cultures and levels of analyses to emerging functional and neo-institutional theoretical perspectives? How do cognitive structures and processes stand in relation to social structures and processes in cross-cultural management (CCM)? To what extent should one be aware of issues of methods and measurements in CCM particularly when related to cross cultural conceptual equivalence and difficulties associated with cross cultural comparison?" 

Niin... Vähemmästäkin aivoihin tulee pipi mun mielestä.

Eilen siis vietettiin sukulaisten kanssa kaksosten synttäreitä ja kyllä mä maistelin sieltä ja täältä hyväskää. Huomasin heti kotiin päästyäni, etten ollut juonut tarpeeksi vettä, kun päätä särki ja tuskin olin syönyt tarpeeksi vihanneksia ja hedelmiäkään... Kävin mä siinä välissä myös parin tunnin kokouksessakin. Tänään nukuin taas myöhään ja siinä se päivä sitten melkein olikin. Illalla oli toisen yhdistyksen kokous, jossa meni liki kolme tuntia. Että ei mulla ainakaan tekemisen puutetta ole näin sairas"lomalla". Tällä viikolla pitäis saada valmiiksi yksi kotitentti, esitelmä, kirjoitelma ruotsiksi ja sitten vielä päälle yks essee -ja tietysti normi läksyt ja luennot... Mä näen monia unettomia öitä tällä viikolla. Pari viikkoa pitäisi vielä jaksaa ja sitten on suurimmat läksyt saatu pois alta. Huhtikuussa on vielä 2 tenttiä ja sitten mä olen valmis tältä lukuvuodelta, thank god!! (paitsi jos tuo launtain tentti meni päin prinkkalaa, niin sit joudun uusimaan senkin vielä... Kop kop!) Nythän olisi tietysti todella tärkeää, että mä syön hyvin ja liikun paljon, että aivot jaksaa mukana! :) Tsemppiä kaikille tulevaan viikkoon!

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

LA lähenee (Katja)

Eli tänään starttasi 39 raskausviikko! En voi käsittää että laskettuun on enää 14päivää. Huh, vaikka toki iltaisin mulla on ollut paljonkin kivuliaita supistuksia. Edelleen fiilis on 98 prosenttisesti hyvä, ja tuo 2 prosenttia tulee illalla yleensä vasta sen jälkeen kun Mio on mennyt nukkumaan ja mä saisin nauttia olostani... Sillon iskee tukaluus ja haluaisin maata jumppapallon päällä maha pystyssä. Ahdistaa siis hengitystä ja tulee sellanen tukala olo. 

Mä olen jaksanut jumpata eilen ja tänään. Nyt ei vaan enää toi kahvakuulatreeni tunnu seuraavana päivänä enää lihaksissa, vaikka toki se hien nostaakin pintaan. Miten nopeeta sitä kehittyykkään? Siis siitä on ehkä kuukausi kun tein ekan treenin sillä ja olin niin jumissa seuraavana päivänä, ja mä en edes vienyt loppuun sitä treeniä, vaan tein 3/4 osaa... Nyt jaksan jo keskittyä siihen tekniikkaan ja tuo 30min menee melko helposti. Pitää varmaan muuttaa treeniä ja vaihtaa liikkeitä. 
Tänään herättiin Mion kanssa klo 09.00 ja me zumbattiin 45min. Tästä jumpasta Miokin tykkää ja 'osallistuu' oman kykynsä mukaisesti. 

Enää en jaksa vetää näitä sykkeen nostoja ihan täysillä, eikä vissiin pidäkkään että vauva saa happea kunnolla, vaan teen niin että tuntuu vielä hyvältä. Toki pari hikikarpaloa pitää saada aikaseksi :)

Sanoisin että tänään oli oikein hyvä päivä ruokailujen kannalta. En ole kiloklubia nyt täytellyt kun ei tunnu olevan aikaa koneella istumiselle, mutta tuo terveellinen ruokavalio istuu jo aika hyvin selkäytimessä. Varmasti täyttelen taas sitten kun siltä tuntuu, tai on epävarmuutta että mitenkän tasapaino sijoittuu, mutta luotan itseeni kyllä aika hyvin. 

Päätettiin nyt varmaan kolmatta kertaa taas etten mä enää punnitse itseäni näillä viikoilla, vaan keskityn vaan terveellisyyteen, mutta tuo vaaka on vain niin houkutteleva... Toisaalta paino heittelee kilo-pari päivästä toiseen, joten kovinkaan motivoivaa tuo ei ole. Kunhan se ei nyt vain enää nousisi näillä viikoilla, koska olen niin ylpeä että se on pysynyt kurissa koko raskauden ajan. 

Kohta meillä alkaa turbo vaihe, niinkuin Jasmin asian ilmaisi, ja sitten kilot karisee. Jospa nyt kuitenkin eka vain synnyttäisin jo?

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Let it snow, let it snow, let it snow (Jasmin)


Eilen mä lupasin kävellä äiskän luo tentin jälkeen, jos on inhimillinen sää. Lähtiessä yliopistolle oli aika harmaata, mutta vakaata. Tuulikaan ei puhaltanut kovin lujasti. Menen tenttiin -> 2,5h myöhemmin ulkona on täysi lumimyrsky!! Lunta satoi - no jos vettä sataa esterin perseestä niin voin sanoa, että lunta tuli kyllä taivaan täydeltä! Nyt kello on lähemmäs 2 yöllä, eikä se ole vieläkään laantunut. Voitte siis kuvitella sen lumen määrän, mitä ulkona on... Mä mietin pari kertaa, että oonko mä sissi ja kävelen äiskän luo -mutta siinä vaiheessa, kun lumi piiskaa vasten kasvoja ties kuinka monta metriä sekunnissa niin päätin toisin. Kävelin yliopistolta kotiin ja lähdin autolla äiskän luo. Yliopistolta kotiin kesti kuitenkin melkein puoli tuntia tarpoa myrskykelissä, joten mun mielestä se oli ihan hyvä suoritus. :) 

Kotona mä autoin äiskää huomisten synttäreiden valmisteluissa -söin myös tietoisesti vähän vähemmän tänään, koska huomenna tulee kuitenkin herkuteltua hieman.



Toivotaan, että huomenna on jo paljon kivempi sää! :)

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Erilainen nuori (Jasmin)

Mä niin eilen vannoin, että tänään teen jotain koulua varten ja kyllä mä osittain pidinkin lupauksen. Toki mä nukuin kahteentoista asti (unirytmissä vieläkin korjattavaa...) mutta sen jälkeen lähdettiin murun kanssa kaupungille. Kävimme syömässä lounasta ja sitten hän meni töihin ja mä aloin lukemaan tenttiin. Tosiasiahan on se, että himassa siitä lukemisesta ei tuu yhtikäs mitään. Noh, mä tein sitten niin, että lueskelin eräässä keskustan pubissa. Istuin siellä neljästä yhteentöistä, kunnes muru pääsi töistä ja tultiin sitten yhtäaikaa kotiin. Mun ei ollut kyllä tarkoitus olla siellä koko iltaa, mutta niin siinä nyt sitten kävi. Oon vähän erilainen nuori. Pääasia on kuitenkin se, että luettua tuli! Mitä siinä nyt pari juoppoa kävi välillä häiritsemässä, mutta niistäkin pääsin eroon aika nopeasti. :)

Huomenna siis tentti ja sen jälkeen meen kotiin vanhempien luokse auttamaan valmisteluissa, kun meillä on sunnuntaina kaksosten sukusynttärit. Äiti on ollut huonona koko viikon, joten apu on varmasti tarpeen. :/ Raukkaparka!

Liikuntaa ei tänään tullut siis paljoa harrastettua, mutta huomenna mä kävelen yliopistolta kotiin (pyörästä on kumit tyhjänä, niin se on nyt poissa pelistä vähän aikaa). Tänään tuuli niin kovaa -tuntui ihan siltä, että pakkasta olisi ollut -20 astetta. Yök! Jos huomenna on vaan inhimillinen keli niin sit mä kävelen yliopistolta äidin luo niin tulee vähän pitempi lenkki tehtyä.


Mä oon ihan tyytyväinen tämän päivän palluroihin ottaen huomioon, että ainoa ateria, minkä olen syönyt kotona oli iltapala... Kaloritkin pysyi tavoitteessa. Vielä kun saisi lisättyä liikuntaa roimasti niin olisin happyhappyjoyjoy. :)

Update! (Katja)

Hei taas! Kyllä mä täällä olen vaikka hiljaista on :) 
Eilen sain tehtyä ekan kevyen jumpan sairasteluiden jälkeen. Mä olen enemmän ja enemmän vakuuttunut siitä että aamujumpat on se mun juttu, koska en kertakaikkiaan jaksa iltaisin enää ryhtyä toimeen + että supistuksia on nyt ollu kolmena iltana peräkkäin, joten siihen ei ole varmaan turvallista yhdistää jumppaamista. Tänään en ole siis pahemmin tehnyt mitään, mutta huomiselle suunnitelmissa taas kahvakuulaa aamusta.

Mulla viime päivinä ollut sellanen jännitys pään sisällä. Mietin että mitä jos mä en sitten laihdukkaan kun todella aloitan tän projektin? Tiedän että kyse on pelkästä matikasta, ja siitä että jos liikkuu ja syö oikein ja oikeassa suhteessa niin ei se voi mennä väärin. Muttakun se silti tuntuu pelottavalta ajatukselta, mitä jos mä olen se luonnonoikku, joka ei kaikesta huolimatta kykene siihen? 
Taas mä kaivan järjen käteen jostain ja totean että kaikki on asenteesta kiinni! Ja niin hyvä tukiverkko kun mulla on, niin ihan varmasti tulen laihtumaan just sen verran kuin itse haluan. 
Katsoin taas Juttaa ja siinä oli niin motivoiva henkilö mukana, joka pääsi tavotteisiin koska todella oli päättänyt pystyä siihen muutoksen. Kaippa sitä vain pitää uskoa itseensä? Siitähän tässä on kyse. En malta odottaa että saan tämän projektin sitten kunnolla käyntiin, koska nyt paino junnaa paikoillaan, mikä tosin oli siis hyvinkin odotettavissa näillä raskaus viikoilla. Hyvä lähtökohtahan mulla on, kun olen pystynyt koko raskauden olemaan ilman painonousua, joten pisteet siitä mulle :) (omakehu haisee?)

Mulla toimii motivaattorina tosi paljon se että katson paljon ohjelmia telkusta, jotka liittyy painonpudotukseen. Siitä saa itselle insiraatiota, vinkkejä, ja esimerkkejä siitä minkälainen EI AINAKAAN HALUA OLLA! Mun lemppariohjelmat on: Suurin pudottaja, Jutta ja puolenvuoden superdietit sekä hurja muodonmuutos. Sais tulla lisää tälläsiä ohjelmia telkusta mun puolesta :) 
Myös muiden blogien lukeminen motivoi. Saa ideoita ruokailuun silloin kun omat jutut tökkii. Saa motivaatiota liikuntaan ja niin edelleen. 
Pyörin myös paljon youtubessa erilaisia treenivideoita katsellen ja sitten mä yleensä valkkaan valmiiksi seuraavalle päivälle jonkun hyvän treenipätkän. 
Suurin motivaattori on sitten kuitenkin tukiverkko. On niin hyvä että ympäriltä löytyy ihmisiä joita kiinnostaa se oma ja mun terveys. Olisi tosi vaikeaa yrittää toteuttaa hyvää ruokavaliota jos kaikki vaan mässäilis ympärillä. Oon todella onnekas, koska melkein koko perhe on lähtenyt tähän mukaan siinä mielessä, että jos me nykyään treffataan niin sovitaan että tehdään jotain terveellistä - eikä niitä rasvaisimpia vaihtoehtoja tuplajuustolla niinkuin ennen :) 


PS. Söin tänään muffinsin suklaahipuilla