Miss XL

Mä rupesin eilen miettimään, et tunteekohan joku itsensä petetyksi, koska Miss XL haluaakin olla laihempi? Ehkä ihan tyhmä ajatus, mut mietinpä sitä kuitenkin. Ehkä mun ei tarvitse selitellä mun syitä, mutta haluan tehdä sen silti.

No ensinnäkin, mä painan nyt enemmän kuin hakuvaiheessa... Toiseksi... Noh, mä olen aina ollut suht itsevarma ja sinut ulkonäköni kanssa. Olen mielestäni kaunis ja muru ainakin jaksaa muistuttaa siitä joka päivä. Olen siis siinä mielessä hyvin onnellinen. Mutta tyytyväinen mä en silti ole. Mua ahdistaa (okei, ehkä ahdistus ei ole oikea sana.. Ehkä kuitenkin ymmärrätte pointin?) ajatus lähteä shoppailemaan, koska mä en kuitenkaan löydä mitään kivaa, mikä mahtuisi jopa päälle. Seppälässä mä mahdu koon 42 paitaan kevyesti ja H&M:llä koon 46 paita on tiukkaakin tiukempi. Tämäkin ärsyttää! Mä tykkään pukeutua nätisti ja laittautua, mut ne plus-koon mallistot ei hirveästi mua säväytä. Tää on yksi itsekäs syy, miksi haluan normimittoihin.

Yksi syy on lääketieteellinen. Mun rakas paappa sairastui 2. tyypin diabetekseen nelikymppisenä ja hän oli aina hirveän huolissaan, et mäkin sairastuisin. Ja ihan syystä! Mä en kestä yhtään piikkejä, joten ei kiitos! :) 

 (tässä mä olen paapan kanssa elokuussa 2009, kun juhlistin valmistumista..)

Mun sydän ei myöskään tykkää liiallisesta ylipainosta (trust me, mulla on 2 sydänsairautta!).

Lisää itsekkäitä syitä; mä meen vielä jonain päivänä naimisiin ton mun murun kanssa ja haluan näyttää upealta hääpuvussa! En berliininmakkaralta. Lapsiakin mä haluaisin vielä jonain päivänä.. Ja haluan olla reipas äiti, en mikään sohvaperuna!

Tää kuva on otettu semifinaalin kuvauspäivänä, kun olin kahvilla rakkaan ystäväni Karelin kanssa. Kyllä mun mielestä isompikin on kaunista! Multa löytyy lähipiiristä myös niitäkin miehiä, jotka eivät voisi kuunapäivänä kuvitella olevansa *isomman* naisen kanssa. Kyllä mä ymmärrän, eikä se mua loukkaa. Mut mä välitänkin vaan siitä, et mitä mieltä mun oma rakas on tästä. :)

Mut tähän loppuu mun avautuminen tästä asiasta. :)

******

No, eilisestä sitten.. Oltiin siis Katjan kanssa lenkillä -ja mä niin tykkään niistä! Puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä ja se on kivaa vaihtaa ajatuksia. :) ja siinä sivussa kunto kohenee, eli plussaa vaan!

Mä olisin kyllä voinut syödä enemmänkin. Kuituja en saanut tarpeeksi, mutta illalla mulla ei ollut oikeesti yhtään nälkä, joten en sitten ruvennut pakollakaan syömään. Tänään oon syönyt kuituja eilisenkin edestä. :)