Mun sunnuntain lounas ennen lenkkiä
Mies on ollut täällä pitämässä musta ja lapsista huolta tänä viikonloppuna, ja on tietty ollu kivaa. Ihanaa on myös se kun se lähti takas Helsinkiin, ja me saadaan taas rutiineista kiinni. Kahden muksun kanssa ei kyllä ole normaalissa arjessa mitään vaikeaa, kunhan oma asenne on kohdillaan, eikä ota stressiä ajasta. No, aamuisin se on helpommin sanottu kun tehty:-) en mä siis mikään super äiti ole! Mutta ei tää kyllä vaikeeta siis ole, kysykää sitten uudestaan kun oon oksennustaudissa tai kuume flunssassa...
Liikuntaa mä en tosiaan ole tämänpäiväistä lenkkiä lukuunottamatta harrastanut. Niinkuin edellisessä postauksessa mainitsin niin hoitaja antoi rasitus kiellon, ja otan tän nyt tosissani. Ei 1kk ole pitkä aika!
Ruoka homma on pysynyt aika hyvin kasassa, siitä huolimatta että mies a.k.a herkkuperse oli kylässä. Se syö niin epäterveellisesti, isoja määriä ja todella epäravitsevia ruokia - ja silti sillä on kroppa niinkuin jostain fitness lehdestä! Ei voi tajuta.. ne on ne geenit?
Mies halus mäkkäristä ruokaa lauantaina kun oltiin kaupungilla, ja käytiin sille sitten hakemassa mun vanha lemppari annos ja käveltiin kotiin. Se söi sitä, ja mä söin omenan. Mikä itsehillintä, hyvä minä! Tosin mä en haluais yhdeltä istumalta syödä yli 1000kaloria, kun mä tiedän että nälkä on uudestaan tunnin päästä, joten en mä mitään menettäny. Mutta kyllä se valehtelematta tuoksui hyvälle...
Parempi itsehillintä ku mulla :) hyvähyvä!
VastaaPoista